Päivä sarastaa joka aamu aikaisemmin. Niinpä lenkkarit jalkaan ja menoksi. Kierrellään vähän lähiympäristöä.
Niityllä kasvaa komea kataja. Pari aamua sitten näimme mäellä valkohäntäpeuran, ihan läheltä.
Mäen päälle kiemurtelee polku. Ja tuossa polulla kohtasimme ketun. Sekä kettuja että valkohäntäpeuroja on nähty useinkin.
Kivet kukkivat.
Pellolta löytyi rautatanko - ihan kuin vasiten asennettu koirien lieka. Vähän poseerausta, kiitos!
Puron rantalehdot on suojeltua puistoaluetta.
Ja traktorikin nähtiin...
Matka jatkuu meren lahdelle.
Siitä jatkamme puron vartta kotiin päin.
Kivilohkareita on kiva tutkia - etenkin mäyräkoira haluaa koluta kaikki kolot.
Ihmisen pinkki kädenjlälki sammalen seassa.
Jatketaan puronrantaa vielä hetki.
Nyt talvella on kiva kävellä ryhmäpuutarhan läpi. Puutarha odottaa kevättä, ihmisiä ei näy,
Puutarhassa vihertää.
Ja rusehtaa.
Ja kukkii.
Ja kellertää.
Joku on naulannut naulakon aarinsa säilytyslaatikon kylkeen.
Vihreää riittää.
Pakkasia saadaan vielä odotella. Eikä hiihtokelejäkään ole ihan heti luvassa. Sukset on kyllä varastossa valmiina.
Kommentit