Sumun ja Brihan pennut kävivät alkuviikosta eläinlääkärin tarkastuksessa. Hyvin meni automatka ja tarkastus. Yksi pieni (3mm) napatyrä löytyi. Siitä tuskin haittaa tulee olemaan. Kiveksiä oli vasta pari tunnettavissa. Se ei ole kumma, sillä eläinlääkärin tarkastus oli aikaisessa vaiheessa. Toivon (ja uskonkin), että kiveksiä alkaa putoilla paikalleen ennen ensimmäistä rokotusta. 

Eläinlääkärissä pennut saivat niskaansa tunnistussirun ja nimethän pitää olla siinä vaiheessa selvillä. Tässä pennut virallisine nimineen Tanjan ottamissa kuvissa. 

Tytöt:

Soutajan Pielisen Balladi

Soutajan Tarjanteen Taru

Soutajan Vuotsan Muisto

Soutajan Kallaveen Kaiho

Soutajan Höytiäisen Huuma

Soutajan Iivantiiran Ihme

Soutajan Koitereen Komia

Pentujen nimikkojärvet (ja yksi lampi) ovat monet Tanjalle, minulle tai meille molemmille merkityksellisiä. Olen syntynyt Kuopiossa (Kallavesj) ja mummola oli Kallaveen latvavesillä Maaninkajärven rannalla. Olen asunut kaksikymmentä vuotta Höytiäisen rannalla ja yhtä kauan Pielisjoen tuntumassa. Pielinen järvenä on tullut tutuksi ja rakkaaksi monesta eri syystä. Pielisen Balladi muistuttaa myös meidän "Kaunoluku"- ryhmästä. Esitimme aikanaan kiertueilla tätä Kaisu Pato-ojan upeaa maaseudun rakennemuutoksesta kertovaa runoa. Teatterissa se on nähty ja kuultu ainakin Kai Hyttisen esittämänä.

Kaikki nimet edellä johtavat Itä- Suomeen. Iivantiira löytyy Kuhmosta ja Koitere Ilomantsista. Vuotsa on Tanjalle tuttu lampi Enossa. Tuttuja ja rakkaita seutuja kaikki nuo. Tarjanne onkin ainoa maantieteellinen syrjähyppy. Tarjanne löytyy Tampere - Virrat laivareitin varrelta. Rannalta mökin ikkunasta näen kesäisin, kun höyrylaiva Tarjanne matkaa reitillään.  Tarjanteen rantamökki on isäni aikanaan hankkima kesäpaikka, joka on rakas myös lapsilleni. Nyt on vähän haikea olo, kun olen jättänyt taakseni Pohjois-Karjalan. Ehdin asua siellä yli 40 vuotta! Huh. Onneksi on vielä tämä mökki. Terveisiä Tarjanteelta.

Ensi viikolla matka jatkuu Joensuuhun pupseja ja  tulevia omia ihmisiään tapaamaan.