Nyt ovat Pielisjoen rannat jo sen verran paksussa jäässä, että eilen illalla rohkenimme Tuikun kanssa käppäillä joella. Lumi on ihana asia. Sama rantapuistikko, jonne mustan maan aikaan illalla ei ollut halua mennä, on valoisa ja jäällä sitä valoa vasta onkin, vähän muistuttaa lapin kaamosvaloa vaikka Karsikon ja kaupungin valot joutuvat korvaamaan taivahan tulet. Oli leppoisa iltalenkki.

Tänään suunnistin aamulla jäälle molempien koirien kanssa. Meidän illan jäljet oli tuuli jo pyyhkinyt ja siinä aivan lähiöiden keskellä tunsi olevansa ihan omassa maailmassaan. Vain kettu oli rantoja pitkin yön aikana jolkottanut. Tekisi niin kovasti mieli päästää koirat irti kuten ennen Höytiäisellä, mutta virtaava joki on petollinen. Jänis tai lintu saattaisi saada koirat korvattomiksi ja saalistajasta saattaisi tulla joen uhri.