Pennut kasvavat ihan "neuvolakäyrien" mukaan. Isotyttö on tosin puolta (ei sentään kaksi kertaa) kookkaampi kuin pikkupoika - kuten oli jo syntyessäänkin.

Valtava helle (yli 30 astetta monta päivää) ja aika korkea lämpö on tehnyt emon elon tukalaksi, mutta pennuista huolehtimista se ei ole vähentänyt pätkääkään.

Tässä kuvassa joku pojista on jo saanut massunsa täyteen ja kellantanut mahansa alle nukkumaan.

Sannin lämmöt hyppäsivät synnytyksen jälkeen sen verran korkealle, että edes helle ja hormoonit ei sitä täysin selittäneet. Käytiinpä eläinlääkärissä, kuvattiin  (ettei ole jäänyt kuolleita pentusia) ja ultrattiin kohtu toissailtana. Kohdussa oli sen verran sameutta, että päädyttiin antamaan antibioottikuuri. Nyt on lämmöt laskeneet ja läähätys keventynyt sellaiseksi helleläähätykseksi.

Ajoimme päivystykseen ukkoskuuurossa, tie oli yhtä lainehtivaa järveä, auton ikkunat umpihuurussa ja salamat räjähtelivät taivaan kannella. Pennutkin olivat kopassa peittoon käärittyinä mukana, joten näytin myös töpöhännän häntää eläinlääkärille. Hänen mielestään hännästä puuttuu  luultavimmin nikama tai kaksi ja kyseessä on joko synnynnäinen kehityshäiriö tai toisena vaihtoehtona synnytyksessä tapahtunut trauma. Mitä suurimmalla todennäköisyydellä kyseessä on siis vain kauneusvirhe, mutta seuraan tarkkaavaisuudella töpöhännän toimia. Ainakin nyt pulskistuu vauhdilla ja ryömii tomerana.

Sannin mielestä parasta juomavettä on Pielisjoessa - jossain vaiheessa ei vesi kupista kelvannut ollenkaan, niinpä olemme käyneet useamman kerran päivässä tuossa 50 metrin päässä rannassa juottamassa emon. Lotkotus vaan kuuluu, kun se juo ja samalla viilentää tassujaan rantavedessä. Nyt on jäänyt Sannilta tassut kuivaamatta;