Tänään käväisi siruttaja ja iski tunnistusmerkinnän lapojen väliin. Pennut eivät juuri edes huomanneet.

Jotta koirat voidaan siruttaa, täytyy niillä olla viralliset nimet. Lintupoikueeksihan tätä Ukkometson ja Sannin pentuetta olen alusta asti sanonut. Tarkensin vielä vesilinnuiksi.

Pennut ovat siis virallisilta nimiltään Soutajan Silkkiuikku (Lyyti), Soutajan Suokukko (Samu), Soutajan Merimetso (Nooa), Soutajan Mustakurkkumurri (Vinski) ja Soutajan Pikkutiira (Pikku).

Rekisteröimistä varten täytyisi määritellä myös väri. Jaa-a. Pojat ovat mustia merkein - mutta millaisin merkein? Vaalein? Valkoisin ja ruskein? Valkoisin? Vai pelkästään merkein? Kennellitossa on virallinen lista vaihtoehdoista. Miten noista nyt osaa valita. Viksu (Ukkometso) on rekisteröity mustaksi vaalein merkein.

Ja Lyyti-tytteli taitaa osoittautua harvinaiseksi dominoksi.

No tämä nyt on tällaista hienosäätöä ja hyvän koiranelämän kannalta rekisterikirjan värimäärittelyllä ei taida olla mitään väliä. Olisihan silti mukava saada mahdollisimman todenmukainen väri myös virallisiin papereihin. Hankaluutta ei vähennä se, että väri saattaa vielä yllättää ja muuttua.

Kohta tulee kylään Mira, joka tuuraa minua pentuemäntänä muutaman päivän. Tosin Mira saa lauantaina vielä avuksi pentujen isän emännän - ja myös isä-Viksun (Ukkometson) ja porukan toisen suomenlapinkoiran, Vertin.