Palsin viime yönä Frankurtin keikalta. Kotona minut otettiin vastaan iloisesti kahden koiran ja yhden kissan voimin. Kun omat koirat olivat kotona, oli aikaa tutkailla muiden sessejä Saksanmaalla.

Virallinen suhtautuminen koiriin vaihtelee huomattavasti maittain. Saksan meininki on melko sallivaa. Koiran saa tuoda niin apteekkiin, kauppaan kuin ravintolaankin:

P1020019.JPG

P1020015.JPG

 

Koira voi olla koditon myös emäntänsä/isäntänsä kanssa. Asunnottomia koirakoita istui useita kävelykadulla. Koirilla tuntui olevan kaikki hyvin oman ihmisen vieressä.

P1020012.JPG

P1020011.JPG

Kirjamessuilla koirat olivat työtehtävissään - tosin virkapuku (näkövammaisen opaskoiran valjassetti) oli sisätiloissa riisuttu pois:

P1020094.JPG

P1020106.JPG

Musta labradorinnoutaja toi elävästi mieleen Emmani, koiran joka osasi ottaa rennosti, mutta tarpeen tullen oli valpas ja tukeva. Emma oli ensimmäinen koira omassa perheessäni ja tuli taloon, kun lapseni olivat pieniä. Musta labradodinnoutaja - ja hyvä noutaja.

Vielä kiitos Ronjalle, joka huolehti näistä omista nykyisistä karvakorvistani. Hyvin rauhallisen ja tyytyväisen oloisena nyt loikoilevat. Mitä ilmeisemmin ovat päässeet liikkumaan kylliksi.