IMG_0815.jpg

 

En olisi arvannut, kuinka määrätietäisesti tämä yläkuvan mukautuva söpöliini osaa murista ja panna hanttiin. Useampana iltana ja erilaisissa ihmiskokoonpanoissa kävimme täällä:

IMG_0854.jpg

Morsmaikku ei oikein pysy kehyksissä. Sulho yritti parhaansa. Alkuperäisen hienon kaksoisastutussuunnitelman mukaisesti hurautin myös kolmena iltana Varkauteen. Yritykseksi jäi Tulipahan opiskeltua myös Kennelliiton poikkeuslupaprosessi.

Ja pisteeksi Ii:n päälle käväistiin vielä tarjoutumassa Pirkanmaalla kolmannelle urokselle. Tuikku sanoi GRRRR. Eipä siinä ollut uroksella paljon vastaansanomista.

IMG_0872.jpg

Kiva oli silti tutustua tähänkin nuoreen herraan, joka asustelee minun kouluaikojen kotipitäjässäni.

Kaikkineen siis tunteja kului ja kilometrejä kertyi (ja progetestejä, a lähetyskuluineen noin 60 euroa). Kokeneet kasvattajat epäilivät, että annoin periksi liian aikaisin. Mene tiedä. Toista viikkoa tätä kuitenkin häärättiin. 

Olin varannut kesän vapaaksi majaillakseni pentulaatikossa. Koiran pentuja tuskin (!) on odotettavissa. Siksipä olen varannut

kolme kanaa ja kukon (maatiaiskanoja, Kiuruveden kantaa) sekä kolme suomenlammasta.

Huhhuh. Pääsiäisen pyhät olen opiskellut kanan- ja lampaanhoitoa. Tässä vaiheessa hikoilen aitausten rakentamisen kanssa. Millainen aitaus - ja vielä tarkemmin: miten hitossa se pystytetään? Mitä työkaluja tarvitsen? Mistä hankin tarvikkeet? Kuka lähtee kaveriksi aidanpystytykseen? (Kymmenen pointsia niille kolmelle fb-kaverilleni, jotka ennakkoluulottomasti ilmoittautuivat kaveriksi astutukseen... Arja oli ainoa, jolla oli aiempaa kokemusta: Hän oli seitsemän vuotiaana koulumatkalla sattunut paikalle, kun naapurin karhukoira astui keskellä tietä heidän "pientä Pimuaan" - nuorta ajokoiraa. Arja oli yrittänyt irroittaa koirat toisistaan laihoin tuloksin. Lopputuloksena oli sekarotuinen pentukatras. Ei auttanut nyt Arjan kokemus - eikä tarvinnut koiria yrittää irroitella, kun emme saaneet niitä edes kiinni toisiinsa. Lämmin kiitos myös eräälle Eijalle, joka lähti kesken kiireidensä kaveriksi. Ei auttanut edes Eijan pitkä kokemus onnistuneista astutuksista.)

Saattaa olla että lähiviikkoina tarinoidaan aidoista, porteista, kanan ja lampaan hoidosta... Mukava ja jännä kesä tulossa. Hitunen maalaisjärkeä olisi nyt kova sana. Sitä ei harmi kyllä voi kaupasta ostaa. Oikeasti olen into piukeana oppimaan kantapään kautta uusia asioita. Täytyyhän farmilla kotieläimiä olla.

Sekä paimensukuiset koirani, varatut suomenlampaat ja maatiaiskanat ovat kaikki maatiaiseläimiä. Siinä on oma hohtonsa. Kirjoitan maatiaisista ihan oman juttunsa.

Viime viikkojen tähti lähettää terveisensä: IMG_0874.jpg

 

Nytpä tiedät, että osaan sanoa GRR ja MRR - ja se tarkoittaa EI. Ja ei tosiaan tarkoittaa ei.