Näin tyynesti täällä jo siivekkäisiin suhtaudutaan.
Kun kanat ovat vapaina ja minä sisällä, makoilevat koirat navetan nurkilla kytkettyinä. Kukko selvästi härnää Sannia. Pari kertaa se menikin halpaan, mutta nyt viisaana ja oppivaisena makoilee muina naisina. (Hyvin samalla tavalla on suhtautuminen edennyt kuin aiemmin Vilma-kissan kanssa.)
Vapaana ollessaan kanat viihtyvät ruusupuskissa. Kun panen kanat häkkiin, siirtyvät koirat samaisiin puskiin.
Ylipäänsäkin kulkevat nenä maassa pitkin pihaa kaikkialla, missä kanat ovat potpottaneet. (Veikkaan, että etsivät kanankakkaa.)
Lampaiden kanssakin suhde on arkipäiväistynyt. Ei oikein jaksa kiinnostaa puolin eikä toisin.
Ansa taitaa tässä olla Tuikkua kiinnostuneempi (ja taitaa Veerakin kurkistella lauta-aidan takaa.)
Koirien keskinäiset huvit eivät ole muuttuneet. Huolehtivat itse liikunnastaan. Sannikin juoksee ja leikkii kuurupiiloa kuin pentukoira. (Sanni on laihtunut (=laihdutettu), painaa 21 kiloa, kun enimmillään painoi 25. Tämä on sille ihan sopiva paino, niin vahvarakenteinen ja isokokoinen se on.)
Viime viikon rallytokoharkkojen aikaan jyrisi ja salamoi. Tuikku pelkää ukkosta (ei kuitenkaan panikoi), joten Sanni pääsi kehiin. Voi että, se on innokas. Se osaa paljon - ja oppisi vaikka mitä. Ja se nauttii ja iloitsee.
Kommentit