Pävitänpä lyhyesti tännekin, että  huoleni vain yhden pennun syntymisestä oli kovasti turha.  Tuikku synnytti eilen seitsemän reipasta lapinkoiran alkua, neljä narttua ja kolme urosta. Pääväriltään mustia. Kaikki voivat hyvin, myös Tuikku, joka huolehtii pentueestaan hienosti. Pentuja siis varattavissa.

Kuvia lataan tuonnempana. Nyt iloitsen pennuista. Tietysti tavoilleni uskollisena myös kannan huolta siitä, että kaikki menee hyvin tästä eteenpäinkin: Että seitsemän soutajaa varttuvat hyvävointisina ja -luonteisina luovutusikään, saavat kelpo kodit . Ja että Tuikun vointi pysyy hyvänä. (En ole varma jäikö istukoita sisään, joten vointia pitää tarkkailla ja lämpöä mitata). Nyt emä syö (!) hyvin ja kaikki on muutenkin hyvin hölmölässä sekä pentulaatikossa.

Millainen sitten on kelpo koti? Sellainen, jossa on riittävästi aikaa ja kärsivällisyyttä pienen pennun kanssa. Koira kuuluu laumaan ja siitä huolehditaan silloinkin, kun kaikki ei mene niin kuin Strömsössä. Sitä ei pidetä ympäri vuorokauden häkissä ulkona (Paimenkoira haluaa olla laumansa kanssa.) Kiva, jos sen kanssa harrastetaan jotakin koiramaisia harrastuksia, mutta yhtä mielelläni luovutan pennun myös kaveriksi lenkille ja kotiaskareisiin.  Minulla ei itselläni ole mitään kunnianhimoja harrastusten suhteen. Pidän niitä enemmänkin kivana yhteisenä ajanvietteenä. Arvostan kyllä sitä, että harrastukset, näyttelyt ja testit antavat aina lisää tietoa tästä mukavasta rodusta. Testeillä tarkoitan niin terveyteen, luonteeseen kuin paimennusominaisuuksiinkin liittyviä asioita. Tärkeintä kuitnkin on se huolenpito, yhdessäolo ja riittävä ulkoilu.

Yhden nartun jätän itselleni sijoitukseen. Sijoituskoti Joensuun seudulla on siis hakusessa. Jos sinua kiinnostaa asia niin soittele: Selitän ja mietitään, voisiko se olla sinun ratkaisusi.