Hyvää kuuluu, vaikka taisi jo jatkuva matkaaminen vähän Tuikkua pänniä. Joensuusta Tampereelle ja takaisin menimme Tuikun kanssa alkuviikosta junalla. Tähänastisista testatuista eläinvaunuista hulppein oli Joensuu-Pieksämäki välillä vanhassa sinisessä junassa (, jossa on ne kamalan korkeat portaat.) Entinen business-luokan vaunu. Mahtui hyvin yhden kissan ja kääpiökoiran kaverina matkaamaan.

Tuikkua taitaa enemmän pänniä jatkuva filmaaminen kuin matkan teko.

Tampereelta löytyi sentään sen verran puistoja ja nurmikoita, että pikkukaupungin koirakin saattoi jättää terveisensä ja tehdä tarpeensa. Hankalampaa oli Sannilla, joka piipahti Ruotsissa. Ovat kyllä kummallisia nämä Ruotsin nurmikot.

(Puhumattakaan satamista, joista ei löytynyt sementin seasta ruohon ruohoa niin, että olisi edes pissalle päässyt.)

Isäntä meni jonnekin tuonne. Sitä tässä odotellaan silmä kovana.

Muuten matka sujui lokoisasti, mutta tulomatkalla....

...täytyi Sannin ihan tapojensa vastaisesti loikata hytin sängyn alta isäntänsä viereen, kun sillä oli tuo rääpäle sylissä. Ei sitä nyt sentään onneksi kotiin asti tuotu.

Ekinakokkilääkitys täytyi Sannin ottaa reilun vuorokauden Ruotsin matkalleen. (Tosin ei sitä kukaan missään ikinä tarkistanut.) Kalliiksi kävi koiran matka, sillä koska lääkitys otettiin Suomesta lähtiessä, täytyi se käydä hakemassa kahtena eri päivänä eläinlääkäriltä todistuksen kera. (Viimeisen lääkkeen voi Matti antaa kotiin tultua itse. Onkohan muistanut?)

Jos lääke olisi otettu Ruotsin puolella, olisi selvitty yhdellä lääkärikäynnillä. 

Rento ja reilu matkakumppani tämä Sanni - kuten myös Tuikku (, joka ei ollut mukana ulkomaanmatkalla vaan Marin hyvässä hoidossa kotona Joensuussa.)

Nyt emme Tuikun kanssa liikahda vähään aikaan kotoa minnekään. Ei edes Paimensukuispäivään Vinttikoirakeskukseen, vaikka ohjelma onkin lupaava. Isä- ja emälinjoista puhutaan. Tuikku ja  Kuru (Elwe) ovat molemmat niitä "vanhoja linjoja", joissa ei ole mukana 1990-luvulla rotuunotettuja. (Eipä silti, ettenkö rotuunottojakin kannattaisi. Nytkin on syyskokouksessa tarjolla yksi ehdokas. Kannatan, mutta opettelen pitämään osaltani elossa näitä vanhoja. )