Tästä kohtaa on helppo napsia kuvia - ainakin osa porukkaa nousee heti laatikon reunalle, jos kuulee läheltä ääniä. (Kuulokin on jo kovasti kehittynyt.) Jokainen osaa jo kierähtää laidan yli.
Ei suinkaan enää pelkästään laatikossa tarvitse pyöriä. Aamulla raivasin koko huoneen painitilaksi. Pojat vein jopa olohuoneeseen - mutta se oli vähän liikaa. Liukasta oli - kuin luistelemaan olisivat opetelleet. Ja tilaa niin paljon, että taisi tulla jo avaran paikan kammo.
Tarkoitus oli kuvata ja esitellä vähän poikia. Ovat kaikki ihan "pojan" näköisiä - leveänaamaisempia ja "jykevämpiä" kuin tytöt. Kuvaaminen yksin on kyllä melkoista temppuilua, mutta tämmöisiä räpsin. Tässä Tuiverru:
Tässä kolmikko: Puhuri, Tuiverrus ja Myräkkä (Myräkkä on hyvin sosiaalinen - ja aina etunenässä matkalla uusiin haasteisiin. Olen ruvennut kutsumaan sitä kotoisasti Mustiksi.
Tuiverruksen tuntee edelleen vaaleasta viirusta päälaella.Se on usein Mustin kaverina työntämässä nokkaansa uuteen.
Puhuri tässä kurottaa laidan yli. On aivan hilkulla ettei jo keikauta itseään. Puhurin vaalea merkkiväritys ei oikein hyvin tässä näy. (Mustin musta turpa sekä pienenpienet yösilmät sen sijaan näkyvät hyvin.)
Tässä jo vähän Puhurin naamavärkin väriä.
Yritin vähän yksitellenkin kuvata. Ei ollut ihan helppo nakki. Päät kääntyvät sekuntin murto-oassa.
Lopuksi vähän "rakennekuvia".
Hyvää viikonloppua! Tytöt taidan ottaa "käsittelyyn", kun saan kuvaukseen kaverin.
Kommentit