Eilen pennut alkoivat varovasti siristellä silmiään ja tänään jokaisen silmät ovat olleet ainakin vähän raollaan. Sellaisia taivaansinisiä katseita sieltä luomien raosta pilkistää tässä vaiheessa.

DSC_0071.jpgDSC_0066.jpg

Korillinen koiria painaa  tänään  muutamaa grammaa vaille viisi kiloa. Kaikki ovat siis suurinpiirtein tuplanneet painonsa 10 vuorokaudessa. (Painon pitäisi kaksinkertaistua 7-10 vuorokaudessa.)  Puhuri (poskimerkkipoika) jää vähän tästä tavoitepainosta, mutta painaa silti eniten koko sakista (752 g). Kevein on Kolarin Kukka ((Valkovarvas) 640 g. Toisin sanoen pentue on kasvannut varsin tasaisesti. 

Täällä kotona on enimmäkseen hipihiljaista. Tuikku viihtyy jo laatikon ulkopuolella, välillä minun kanssani toisessa huoneessa, välillä laatikon vieressä lattialla. Peti pysyy edelleen putipuhtaana ja Tuikku näyttää tietävän, milloin on ruoka-aika. Se hoitaa pentunsa vähäeleisesti ja huolella. Kertaakaan ei ole tarvinnut vihjaista, että olisiko aika huolehtia velvollisuuksistaan. Katselin, että sille on tullut  jokin uusi ilme silmiin. Olisiko meille emoille tyypillinen huolen ja vastuun pilke. Hyväkuntoisen ja virkeän oloinen se silti on. On jo aika aloittaa pikkuhiljaa lenkkeily Tuikun kanssa. Lumiräntärapainen keli vaan vähän arveluttaa - ettei pentujen eväspaketit vaan pääsisi paleltumaan. Kävi jo mielessä, että hankkisin Tuikulle takin vaikken noista koiran tamineista ole lapinkoiran kohdalla aiemmin innostunut.

DSC_0079.jpg

Tällainen muodostelma tänä iltana punnituksen jälkeen. Jokusen haukahduksentapaisenkin olen kuullut. Kovasti myös yritetään  jo neljän jalan varaan.