Päräytettiinpä Tuikun kanssa junalla Helsinkiin Alkujärkytyksestä (kiveä, kiveä, kiveä ja ihmisiä, joita tuli edestä ja takaa ja molemmilta puolilta) selvittyämme majoituimme sujuvasti hotelliin Mannerheimintien varrelle. Löysimme Ruttopuiston ja Lönnrothin puiston ihan nurkan takaa. Mutta sitten vasta ilo yltyi, kun ostin Kauppatorin rannasta meille lauttaliput ja astuimme laivaan. Merellisiä tunnelmia:

20160519_133909.jpg

Tuulta ja aurinkoa yläkannella.

Hesa1.jpg

Minä järkytyin, kun laivasta saarelle noustuamme oivalsin, että koko pieni saari oli (liioittelematta) täynnä maassa makaavia isoja lintuja. Jokaisen makoilijan vierellä kekkuloi toinen samanmoinen. Niihin meinasi valehtelematta kompastua. Selvisi, että ovat Kanadan hanhia - ja jokaisella makaajalla oli allaan munat. Niitä väistellen sitten kiersimme saaren. Emot jatkoivat hautomistaan, koiraat tepastelivat ympärillä näyttäen siltä, että ovat valmiina hyökkäämään päälle ja suojelemaan katrastaan viimeiseen hengenveton. Kävelin Tuikun hihna kireällä huolellisesti väistellen. Muitakin vesilintuja näimme. Joutsenemo hautoi muutaman askeleen päässä. Eivät ainakaan nämä linnut keskeyttäneet pesintäänsä meidän vuoksemme. Tuikku kuunteli pää kallellaan kaikkea kotkotusta ja kaakatusta:

hesa2.jpg

hesa3.jpghesa4.jpg

 

Seuraavaksi Tuikku pääsee viikoksi Pirkon luokse hoitoon. On semmoinen hoitotäti, että kaikki pitäjän koirat ovat ihan lääpällään eikä niitä tahdo saada sieltä pois. Kannattaa ajaa 350 kilometriä hyvän hoitopaikan takia.