Hyttyset pysyy loitolla ja helle jotenkin aisoissa, kun Tarjanteelta tulee. 

Ei tee mieli tehdä muuta kuin istua laiturilla, katsella kun kuikkapoikue ui laiturin vierestä, kuunnella kun emokuikka huutelee kauempana kuuik-kakuiik-ka-kuuik-ka. Ihailla, kun kirjosieppopariskunta kantaa  tauotta ruokaa pesään. Toivottavasti näen poikasten pesästälähdön!

Kevättä ja kesäntuloa ihastelimme koirien kanssa Broändan puron lehtomaisemissa Itä-Helsingissä. Mustarastaiden touhu ja satakielen laulu, tukkasotkan punainen takatukka Vartiokylän lahdella - ja tietysti valkohäntäpeurat, jänikset ja ketut. Kohtaamisia riitti siellä kuten täälläkin.

Tuikun kanssa matkasimme Metrolla Kuonolaan pohjavillanpesuun. 

Toivottavasti vähän kevensi Tuikun oloa tuo reissu! Tulomatkalla Tuikku sai taas uuden ihmisystävän. Metron tungogsessa sen viereen istui mies, jonka kanssa juttelivat koko matkan. 

Veneilijäpentuekin on jo ehtinyt treffata Uljaan kotimaisemissa. Minä en päässyt mukaan ja aina ajattelevainen Tuija tarjoutui muodostamaan etäyhteyden netin kautta. Aattelin, että kyllä Tuijalta saa tämä kokous jäädä väliin (vaikka ei siitä kuulemma mitään vaivaa olisi. Mistään avusta ei tunnu koskaan olevan hälle mitään vaivaa.) Päätin tyytyä tarinoihin ja kuviin. Niistä päätellen meno on ollut reipasta ja railakasta, jälleentapaaminen lämmin vaikkakin energinen. 

Haikun tapasin sitten minäkin, kun kolme soutajaa lähti kesäkuussa tutustumaan lammaspaimennukseen Pukkilaan. 

Sumun ja Brihan tunturipentueesta paikalla olivat Kapu ja Tanka, Luumun ja uljaan pennuista Haiku. Runnollinen seurue, kun mukana on haikua ja tankaa.

Haikunen, 4 kk, osoittautui verrattomaksi paimenen aluksi. Ylipaimen Ahosen Tiina kehui Haikua ihan ammattilaiseksi. Minunkin harjaantumattomaan silmääni se osasti tuosta vaan jo vaikka mitä.

Reilun vuoden ikäiset Kapu ja Tanka harjoittelivat myös kuljetuksia. Kapullekin kerta oli ensimmäinen ja Kapun emännän sanoin, on jännä huomata, miten paljon koiralla on sisällään jo valmista osaamista.  Sisarukset Tanka ja Kapu yhteispotretissa: 

Kapusta ennätin saada muutaman kuvan ennen akun tyhjenemistä: 

Tankasta yksi kuva kännykällä:

Nyt siis olen päätynyt Humun ja Tuikun kanssa laiturin nokkaan. Humun korvat toimivat tuuliviirinä.

Tuikun helle vetää vähän totiseksi. 

Huomenna jos lähtisi Vilppulaan Tuilea tapaamaan. Hyvää kesän jatkoa kaikille - ennustettua myrskyä odotellessa. Toivottavasti puut pysyvät juurillaan. Vieno puhalsi yhden männyn saunanniemestä Tarjanteeseen.