Tuikku äkkäsi pienen vihreän pallon - jonka Hurmuri toi tullessaan entisestä kodistaan. Iihana pieni, vihreä, pehmeä lelu, jota oli mukava viskoa ilmaan kuin käpyä konsanaan:
Sainpas sen kopin altakin! Hää, Sanni - ota jos saat:
Antaisit jo mullekin, kato on mun vuoro, sovitaanko?
Jaa, eikö sovita... no sitten minä sieppaan!
Buu, nyt se sen vei!
Itku pienestä ilosta. Siinä se nyt on, pieni, hauska vihreä pallo. Arveliko Sanni, että kissan leluilla ei meillä leikitä. (Hurmuri on kotiutunut - siinä mielessä, että minun sänkyni kelpaa ja olen osoittautunut muutenkin luottamuksen arvoiseksi. Mutta, mutta...)
Kommentit