Viimepäivät ovat olleet varsinaista koiraharrastusputkea. Ensin olimme Kerimäellä paimentamassa ahvenanmaanlampaita. 

DSC_0102.jpgDSC_0110.jpg

Tuikku teki töitä tosissaan ja taitavasti. 

Tuikku%20kerim%C3%A4ell%C3%A4.jpg

Tuikku%20Kerim%C3%A4ell%C3%A4%202.jpg

(Kaksi kuvaa edellä Riitta Mälkönen)

Kouluttaja Riitta sanoi, että Tuikun ja minun menoa on kiva katsella, koska näkee, että luotamme molemmat toisiimme. Tuikku osaa tehdä töitä itsenäisesti, kuitenkin kysyy välillä minulta "teenkö oikein?" 

Nämä paimennukset Pohjolan tilalla Kerimäellä ovat kerrassaan parasta.Tilan emäntä ja kouluttaja Riitta Lumiluoto kasvattaa itse islannin lammaskoiria Tunturiketun kennelnimellä. Hivenen jo kutkuttaa ajatus paimennuksen esikokeesta. Vaatisi kyllä aika monta puolentoista tunnin ajomatkaa Kerimäelle joten katsotaan nyt.

Kerimäeltä tultua ei juuri muuta ehditty kuin käydä kotona nukkumassa, sillä seuraavana aamuna oli vuorossa elämämme ensimmäinen Rallytoko-koe. Tuomarina kokeessa oli Hannele Pirttimaa. 

Nyt meillä on kisakirja ja Tuikulla kilpailuluokka (40-50cm). Ja ensimmäinen virallinen tulos:

Rallytokotulos.jpg

Etukäteen arvelin, että suorituksessamme olisi kaksi kriittistä kohtaa: Joko en osaa lukea kylttejä tai sitten en onnistu pitämään Tuikkua hallinnassa ilman palkkaa. No, Tuikku suoritti osuutensa loistavasti. Minä en. Sain kahdelta kyltiltä kymmenen virhepistettä. Molemmat rökälevirheet tulivat tehtävistä, jotka harjoitellessakin tein toistuvasti väärin - ja joita olin paukuttanut päähäni lukuisia kertoja. Muun muassa pyörin ympäri väärään suuntaan. (Suuntiahan on täsmälleen kaksi - myötäpäivään ja vastapäivään.) Kyltti kyllä osoittaa oikean pyörimissuunnan, mutta minä en ymmärrä lukemaani.)

Saimme 64 pistettä. Hyväksyttyyn suoritukseen olisi tarvittu 70 (eli se ympyrä oikeaan suuntaan.)

Kommentteihin tuomari oli kirjannut: "Hyvä rata, tehtäviin vaan lisää keskittymistä." No ei kun keskittymään, Silva!

Eilen sitten kävimme agilityharkoissa. Ohjaajat kehuvat kovasti Tuikun irtaantumista ja itsenäisyyttä. Poropaimenen ominaisuuksiahan ne molemmat ovat. Tuikku tekee pulmitta parin kaarevan, pitkän putken ja hyppytelineen radan. Ja minä huidon ohjausta milloin oikealla, milloin väärällä kädellä.

On tässä toki rennomminkin välillä otettu:

DSC_0039.jpgDSC_0046.jpgDSC_0037.jpgDSC_0008.jpgDSC_0016.jpg

Alimmassa kuvassa on Sanni söpöläinen tutusti kriittisessä pisteessä (yhtään enempää ei passaa kastua). Oli elokuussa muutaman viikon Tuikun ja minun kaverina, kun Matti oli työmatkalla.