IMG_0638.jpgIMG_0640.jpgIMG_0631.jpgIMG_0641.jpgIMG_0655.jpgIMG_0684.jpgIMG_0688.jpgIMG_0706.jpgIMG_0738.jpg

Tuikku perhana lähti kiertämään rantoja. Ei kuulunut, ei tullut, kun kutsuin. Kunnes kuului terävä jahtihaukku. Sieltä sitten juoksivat metsästä jäälle peräkanaa jänis ja koira. Koiran kuono miltei kiinni jäniksen pyrstössä. Puhalsin pilliin ja komensin. Ei vaikutusta. Sitte murisin MRRRR. Tehosi.

Kolmannen päivän iltana Sanni alkoi osoittaa pieniä väsymisen merkkejä sisällä. Mutta ulkona kun ollaan, on täysi vauhti päällä. Potkukelkkamatkalle Soroppissa syömässä käydessä en ole enää ottanut sitä mukaan - jos vaikka jo niveliä kolottaa tämä hurja meno. Innostunut koirahan lähtee mukaan, eikä sen kipuja voi helposti havaita. Nyt siis Sannin kohdalla pieni kevennys liikunnan suhteen - varmuuden vuoksi.